RKM 2018 kouluvalmennukset

Foorumit Ratsastustunnit RKM 2018 kouluvalmennukset

Tämä aihe sisältää 19 vastaukset, 8 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi  Nio Luosujärvi 11 kuukautta sitten.

  • Julkaisija
    Viestit
  • #3112

    Aleksi
    Ylläpitäjä
    • Postauksia: 995
    • Lauman johtaja

    Ratsastuskoulumestaruuksiin osallistuville avoimet kouluvalmennukset x 3. Kaikki tulevat tähän samaan aiheeseen.

    Ensimmäiset valmennukset vetää Aleksi perjantaina 23.11. klo 16 ja 17. Tarkoituksena olisi ratsastaa kouluohjelmaa läpi ja keskittyä ihan siihen perus ratsastukseen: teiden täsmälliseen seuraamiseen, pisteissä tapahtuviin siirtymisiin ja kulmien ratsastamiseen. Toivottavasti tämän treenin jälkeen pystyy vähän luottavaisemmin mielin lähteä ensimmäiseen osakilpailuun.
    Myös muilta talleilta on mahdollisuus tulla tutustumaan paikan päälle jo näin edellisenä päivänä. Majoitus tapahtuu ratsutallilla noin puolentoista kilometrin päässä ratsastuskoulusta.

    Kouluohjelma sisältää
    – sisään harjoitusravissa, tervehdys I:ssä, C:ssä oikealle
    – askeleen pidennys ravissa lävistäjällä
    – harjoitusravissa pituushalkaisijalle, I:ssä voltti oikealle ja sitten vasemmalle, pituushalkaisija loppuun, C:ssä vasemmalle
    – kolmen askeleen käyntisiirtyminen I:ssä lävistäjällä
    – laukannosto harjoitusravista L:ssä, laukassa keskiympyrä, takaisin harjoitusraviin H:ssa ennen kulmaa
    – kulman jälkeen pitkän sivun alussa M:ssä siirtyminen käyntiin, pitkän sivun keskellä R:ssä suunnanmuutos täyskaarrolla
    – laukannosto käynnistä C:ssä, keskiympyrä laukassa, takaisin harjoitusraviin pitkän sivun lopussa ennen kulmaa E:ssä.
    – L:stä pituushalkaisijalle ja G:ssä pysähdys ja tervehdys

    Toteutus
    Kirjoita 20.12. mennessä vähintään 200 sanan tarina tai piirrä kuva niin saat 1 valmennuspisteen ratsastuskoulumestaruuksiin. Hallavalaisten ei tarvitse erikseen ilmoittautua, ulkopuolisia otetaan 5 ilmoittautumisjärjestyksessä. Hallavalaiset saavat myös koulu- ja kisapisteitä.

    Kouluvalmennus klo 16
    Kassu – Celeus Elegans FEI
    Jesse – Priton Valera OK! (2kp+1kisap)
    Seela – Emma’s Melina
    Emily – Molly OK! (2kp+1kisap)
    Nio – Flying Fonzie OK! (2ep+1kisap)

    Kouluvalmennus klo 17
    Elina – Celeus Elegans FEI OK! (2kp+1kisap)
    Miro – Molly OK! (2kp+1kisap)
    Lily – Priton Valera OK! (2kp+1kisap)
    Christian – Emma’s Melina OK! (2kp+1kisap)


  • #3126

    Miro Malmstén
    Osallistuja
    • Postauksia: 122
    • Perus pullaponi

    Kouluvalmennus 23.11.2018 klo 17:00
    Mulla oli perhosia vatsassa jo Emilyn puntatessa mut selkään, vitsit mikä jännitys päällä, vaikka kyseessä oli ”vaan” valmennus, eikä edes kisat a-pu-a! Alkulämmittelyjen aikana Aleksi muisti naureskellen sanoa minulle, että pitäisi hengittää, etten vain kuukahtaisi alas kyydistä. Jännitys ilmeisesti näkyi. Olin kuitenkin vakaasti päättänyt tulla hyväksi ratsastajaksi, joten tarpeeseen tämä tuli. Ratsastaisimme tänään koulurataa. Hallavalaisista Lily ratsasti Valeralla, Christian Mellillä ja Elina Cellellä.
    ”Miro, Miroo, sie oot nyt seuraavaksi, maa kutsuu, huhuu” Aleksi huuteli hyväntahtoisesti.
    Nyökkäsin. Ravasin pomppuisassa harjotusravissa sisään, yritin keskittyä hengittämään itseni satulaan. Pysähdyimme keskelle kenttää, ehkä hiukan vinoon, mutta sentään tasajaloin. Tervehdin ja jatkoin ravia, päädyssä käännyin oikealle. Lävistäjällä piti pidentää askelta, se onnistui ihan kohtuudella, olisi pitänyt olla napakammin hereillä, sillä lisäys alkoi hieman myöhään ja meni pitkäksi. Harjoitusravissa pituushalkaisijalle, jonka jälkeen keskeltä kenttää ympyrä oikealle ja sitten vasemmalle.
    ”Ratsasta tiet tarkasti niin pääset oikeaan paikkaan! Päädystä vasemmalle” Aleksi huuteli.
    Kolmen askeleen käyntisiirtyminen taisi vaihtua neljään askeleeseen, ainakin ja hieman laiskahkoon siirymiseen. Jatkoimme harjoitusravissa ja laukka nousi päädyssä ihan kohtuudella. Keskiympyrä onnistui oikein hyvin ja siirtyminen harjoitusraviin ennen kulmaa sujui. Päädyn jälkeen siirryin käyntiin.
    ”Aktiivisemmaksi käyntiä!” Aleksi ohjeisti”.
    Täyskaarto seurasi pitkän sivun puolivälissä. Laukannosto olisi pitänyt valmistella paremmin, sillä se nousi C:n sijaan vasta lähempänä H:ta. Keskiympyrä sujui jälleen hyvin, kuten harjoitusraviin siiryminenkin. Päädystä käännyimme jälleen halkaisijalle ja tälläkertaa pysähdys oli keskempänä. Tervehdin ja annoin Mollylle ohjaa.
    ”Sehän meni mukavasti” Aleksi kehui, mutta mielessäni pyörivät vain huonot siirtymät.
    Täytyisi alkaa käymään koulutunneilla useammin.

  • #3143

    Jesse
    Osallistuja
    • Postauksia: 233
    • Perus pullaponi

    23.11. 16:00
    Kouluvalmennus

    Nousin reippaasti Valeran selkään pidättäen tammaa samalla että se malttaisi pysyä paikallaan. Mua jännitti, mutta yritin unohtaa sen hengittämällä syvään vatsaan saakka. Valmennus itsessään ei niinkään jännittänyt, vaan tulevat kisat. Mitä mä olinkaan menny tekeen, ei musta oo siihen. Sisäisestä panikoinnista huolimatta pidin kasvoni ilmeettöminä, ja kuuntelin Kassun ja Nion keskustelua. Olin iloinen, että mukana oli monta tuttuakin Hallavasta, niin ehkä voitaisiin yhdessä niitten kanssa nauraa myöhemmin jos vetäisin ihan riman ali. Työstin Valeraa samalla kuulolle kun vedin vielä kerran syvään henkeä ja pakotin itseni keskittymään vain ratsastukseen. Alkulämmöt otettiin alle perusteellisesti ja jokainen ratsukko hioi hevosensa mahdollisimman hyvin kuulolle jokaisessa askellajissa. Valera oli tosi energinen, ja olisi halunnut mennä mieluummin pitkänä ja pitkälle, kuin kuunnella mun pidätteitä ja koota itseään. Parin voimakkaamman pidätyksen ja voltille käännön jälkeen tamma tuntui havahtuvan, ja vähitellen aloin saamaan apuja kunnolla perille.

    Aleksi oli tosi skarpin oloinen. Se seisoi maneesin päädyssä kädet puuhkassa, ja vaikka se ohjeisti meitä hyväntahtoisesti se piti myös huolen ettei me päästy yhtään siitä mistä aita on matalin. ”Missä ihmeessä on siun kantapäät? Laske ne alas!” ”Nojaat nyt vähän liikaa eteen, hengitä ja istu alas.” ”Nyt se pohje, nyt, nyt, noin! Et yhtään päästä sitä luistamaan.” Kuului tasaisin aikavälein kun mies otti jokaisen ratsukon vuorollaan, ja tarvittaessa, terävän silmänsä alle. Sain itse parantaa mun käsissä olevaa kulmaa useempaan otteeseen, ja hengittää. Hitto, että niinkin helppo asia kun hengitys oli välillä niin vaikeeta. Kunhan tuli meidän vuoro meinasin vetää puihin ihan täysillä. Miten se koko homma ees alkoi? Kuumotus alkoi nousta mun kasvoille kun kaikki odotti ja mä istuin satulassa tyhmänä, mut Aleksi tajus nopeesti tulla hätiin. ”Kyllä sie tän osaat. Raviin vaan.” Aleksi rohkaisi, ja nostin Valeralla ravin. Kyllä mä sen osasin, kun en vaan antais oman epävarmuuden päästä läpi. Koitin istua mahdollisimman syvälle satulaan harjoitusravissa, ja valmistelin pysähdyksen ajatuksella. Se oli suora, muttei tuntunut tasajalkaiselta. Toinen etujalka oli taatusti edempänä. Käytin toisen käteni sivulla ja nyökkäsin, ja luvan saatuani jatkaa nostin uudelleen ravin. Ohjasin tamman pohkeella oikealle, ja pian siitä lävistäjälle. Pidin käteni rentona kun lähdin pyytämään pidempää askelta. Tempo muuttui samantien vähän kiireisemmäksi, mutta korjasin sen puolipidätteillä. ”Hyvin korjattu, pidä se tasaisena.” Aleksi huikkasi. Voltit meiltä sujui, varmaan kun niitä mä oon kaikista eniten Valeran kanssa tehnytkin. Se reagoi kuuliaisesti asetukseen ja pohkeeseen, ja kulki rehellisesti pohkeen ympäri. Hyvä.

    Käyntisiirtymistä jännitin ehkä liikaa, ja siirtyminen tuli töksähtäen. Kolme askelta, ja takaisin raviin. Nosto oli rauhallinen. ”Hyvä nosto, vähän vähemmän kättä seuraavassa siirtymisessä.” Aleksi muisutti, ja nyökkäsin lyhyesti. Valmistelin laukan, ja se nousi oikeassa kohdassa. Vähän turhan energinen nosto mun mielestä, mutta tahti oli muuten tasainen. Taas ympyrä me suoritettiin kunnialla, ja sillä kertaa olin varovaisempi siirtymisen kanssa. Vähän turhankin, sillä Valera pääsi turhan pitkäksi ja käynnin alusta puuttui puhti. Pohkeella pyysin Valeraa taas reippaammaksi, ja suunnanvaihto meni ongelmitta. Koska seuraava laukka nousisi käynnistä lähdin valmistelemaan sitä jo hyvissä ajoin, ja Valera oli hyvin kuulolla. Nosto oli hyvä, mutta sen jälkeen tullut pukki ei. Siitä huolimatta jatkoin tehtävää ja ohjasin Valeran ympyrälle. Ravisiirtyminen meni hyvin, ja niin tuntui koko loppu suorituskin aina tervehdykseen saakka. Ei se ollutkaan niin hankalaa. ”Hyvin meni, sehän oli ihan kuulolla.” Aleksi sanoi ihan tyytyväisen oloisena. Nyökkäsin ja kumarruin taputtamaan Valeran kaulaa.

    ”Voi helvetti et kaduttaa nää koko kisat. Onneks säki meet täl sinne nii voit näyttää et kyl tää ihan hyvi osaa mennä.” Sanoin Lilylle liukuessani Valeran selästä alas. Sinihiuksinen nainen piteli tamman ohjia ja hymähti. ”Ihan hyvinhän teilläkin meni, älä viitti. Hyvin se tulee meneen!” Punttasin Lilyn selkään, ja taputin vielä Valeraa siirtyessäni katsomoon. Mun vuoro katsoa, miten niillä kahdella menisi. Seela ja Emily tuli mun seuraksi, kun niidenkin ratsut jatkoi toisilla ratsastajilla. En ihmetellyt, että Kassu päätti mennä Nion kanssa talliin hoitamaan Fonzie pois. Pitäis ottaa ne puheeks jossai kohtaa Kassun kans ja kysyy vähä päivitystä et missä homma kulkee.

  • #3157

    Emily
    Osallistuja
    • Postauksia: 170
    • Perus pullaponi

    Kiristin Mollyn satulavyön ja laskin jalustimet. Ponkaisin itseni Mollyn selkään ja säädin jalustimia paremmin selästäkäsin. Saatuani ne säädettyä otin ohjat käteeni ja ohjasin Mollyn oikeaan kierrokseen. Tämä olisi viimeinen treeni ennen ratsastuskoulumestaruuksien ensimmäistä osakilpailua, ja kieltämättä jännitti. En ollut kilpaillut sitten aikoihin. Viimeksi vain jonkun raviohjelman ja HeC ohjelman edellisen vakiotallini keskeisissä kilpailuissa. Vaikka tulossa olivatkin vain ratsastuskoulumestaruudet, meinaisi se kuitenkin sitä, että pitäisi kiertäö ympäri Suomea ja paikalla olisi monia ratsukoita muistakin ratsastuskouluista. Havahduin kuitenkin Aleksin käskiessä minun ottaa lyhyemmät ohjat ja saada Molly reippaammaksi. Teimme tunnilla itsenäistä alkuverryttelyä, johon kuuluivat taivutukset, väistöt sekä voltit. Kun hepat olivat hyvin tuntumalla ja raviverryttelykin oli tehty aloimme kukin vuorollamme tulla koulurataa. Tulimme Mollyn kanssa kolmansina ja sillävälin kun muut suorittivat rataa kävelimme uralla.

    Vuoromme koitti vihdoin ja olin hieman jännittynyt. Olin käynyt radan läpi vain pari kertaa ja toivoin, että menisin oikean radan. Ravityöskentely sujui hyvin ja laukannosto myös, mutta joissain asioissa meillä oli erimiellisyyksiä. Kuten käynti-ravisiirtymisissä. Onneksi saimme Aleksilta kuitenkin hyvät ohjeet. Kun kaikki olivat tulleet radan, saivat kaikki halukkaat myös tulla uudelleen. Halusin testata Mollyn kanssa rataa uudelleen, jotta kisoissa kaikki sujuisi mahdollisimman hyvin. Virheet olivat suurimmaksi osaksi jo toiselta kertaa korjaantuneet, ja niihin jotka eivät olleet saimme lisää ohjeita. Tultuamme radan vielä toisen kerran teimme loppuverryttelyä, jossa koitin vähän treenata vaikeita asioita, sen minkä pystyin. Loppujenlopuksi valmennuksesta jäi hyvä ja luottavaisempi fiilis. Seuraavaksi sitten vain kisoja jännittämään…

  • #3274

    Christian Andersson
    Osallistuja
    • Postauksia: 44
    • Koulutuksen tarpeessa

    Christian & Melli, kouluvalmennus 23.11. klo 17

    En saanut millään päivää kulumaan ennen koulutunnin alkua, jännittikin niin vietävästi! Aurinko paistoi saapuessani Hallavaan, reilusti ajoissa, kuten aina.. Oli kuitenkin melkoinen tuuli, joten vähän jännitti maneesin suhteen, miten hepat reagoisivat, kun ne seinät ja katto aina vähän kuitenkin kolisi tuulessa. Ei niinkään onneksi Mellin puolesta, se hyvin harvoin jaksoi innostua mistään äänistä.. Seurustelin aikani kakkostunnille menijöiden kanssa, en oikein keksinyt muutakaan, kun karsinakin oli siisti. Sitten muut alkoivat olla valmiina ja lähdimme hieman ennen viittä kohti maneesia. Ensimmäisen valmennuksen alku oli vähän viivästynyt ja ratsastajat olivat vielä lopettelemassa alkuverryttelyä, joten jouduin odottelemaan hieman katsomon puolella. Olin vähän pettynyt, kun Seelan valmennus oli ollut ensin, enkä saanutkaan pistää Melliä kuntoon itse. Noh, onneksi sain kuitenkin hoitaa sen sitten poispäin.

    Nousin jalustimia lyhennettyäni selkään Seelan roikkuessa vastaan. Taputin Melliä ja kiitin Seelaa avusta, pärjäisin kyllä jalustinten kanssa itsekin. Tänään oli tarkoituksena harjoitella kisarataa, jonka olimme saaneet läksyksi opetella tuntia varten. Ensimmäiset kisat olivat menneet aivan penkin alle, jopa Aleksi oli vähän ihmetellyt, että miten ne nyt niin huonosti menivät. Totuuden nimissä oli ollut pakko myöntää, että olin jännittänyt ekoja kisojani niin paljon etten ollut meinannut edes rataa muistaa koulupuolella. Eivät kyllä esteetkään yhtään sen paremmin olleet menneet, kun Melli oli jo ollut koulun jälkeen ihan naatti lämpimässä maneesissa. Oli ilmeisesti pakko klipata se uudelleen melko pian, ja alkaa nostattamaan meidän molempien peruskuntoa. Onneksi olin jo saanut luvan treenailla Mellin kanssa omatoimisestikin, oli vähän pakko, jos aioimme edes jonkunlaiseen tulokseen päästä näissä mestaruuksissa. En ollut uskaltautunut vielä tallin ulkopuolisiin valmennuksiin, Olivian mielestä se oli ihan hyvä juttu treenata kotona, kun poni oli kuitenkin melko outo vielä minulle.

    Heräsin haaveilustani Aleksin opetukseen. Mitähän se oli sanonut? Osa ilmeisesti harjoitteli rataa, ainakin siitä päätellen, että Elina tuli pituushalkasijaa pitkin tekemään alkutervehdyksen. Seurasin muiden puuhia, kaiketi oli tarkoitus treenailla omaan tahtiin rataan kuuluvia asioita, joten käänsin Mellin radanpoikki saadakseni enemmän tilaa ja aloin sitten tekemään keskemmälle maneesia käyntisiirtymisiä ravista. Melli totteli oikein hyvin ja vaikutti hyvin verrytellyltä, arvatenkin kun oli jo mennyt yhden tunnin. Olin vähän kateellinen Seelan ja Mellin yhteistyöstä, mutta oli meillä vielä aikaa harjoitella toki, hehän olivat treenanneet yhdessä jo vaikka kuinka kauan, joten en olisi saanut vertailla itseäni häneen, etenkin kun en ollut ratsastanut kuin vasta muutamia vuosia. Siirryin Aleksin pyytämänä tekemään radan alkuosaa.
    ”Muista suoristuksessa siirtää ulkopohje omalle paikalleen” Aleksi muistutti, kun se jäi vähän taakse ja tulimme tervehdykseen vähän vinosti.
    Jatkoimme siitä oikealle, jonka jälkeen tuli heti kaksi kertaa kokorataleikkaalle temponlisäys ravissa.
    ”Rohkeammin vaan, pyydä sitä nyt oikeasti kunnolla eteen, että takapääkin tulee töihin” Aleksi patisti, kun huomasi, ettei tempoa ollut tarpeeksi eroksi normaaliin raviin.

    Laukannosto sujui hyvin, samoin ympyrä, vaikka siitä tulikin hieman hassun kokoinen, onneksi ei kuitenkaan meidän tasollamme vielä niin tekstiä nuollen tarvinnut suorittaa, eikä Mellinkään kulkea peräänannossa koko aikaa. Pätkittäin se kulki kyllä jo käynnissä oikein kivasti, mutta vielä oli paljon tekemistä Seelan kaltaiseen saumattomaan yhteistyöhön. Tunti oli lopulta mennyt ihan kivasti ja saimme Aleksilta loppuun vielä kommentit mitä kannatti harjoitella, meidän lista oli pitkä kuin nälkävuosi..
    Uupuneena palasimme talliin ja hoidin ponin karsinassa. Jäin hieman vielä sen kanssa jutustelemaan ja harjailemaan toisten lähtiessä illanviettoonsa, nautin yksin olemisesta ja Mellikin oli rennoimmillaan, kun tallissa ei ollut muita ihmisiä. Saatuani ponin megaharjauksen valmiiksi suuntasin viemään varusteet hoidettuna paikalleen ja sitten sanoin heipat sille ja Aleksille.

  • #3317

    Elina Honkisuo
    Osallistuja
    • Postauksia: 47
    • Koulutuksen tarpeessa

    Elina ja Celle kouluvalmennus

    Tänään olisi kouluvalmennus kisoja varten. Tuskasikin jo nyt kuinka kipeät vatsalihakset minulla tulisi olemaan Cellen pönkittävän ravin takia. No nyt ei auttanut itku markkinoilla, joten heitin ylimääräiset tavarat kaappiin. Olin vaihtanut jo ratsastusvaatteet ja suuntasin kohti maneesia. Kello näytti varttia vaille viisi ja tunyini alkaisi viideltä. Celle oli jo maneesissa Kaasun ratsastettavana, joten minulla ei ollut mikään kiire. Liityin katsomoon muiden seuraan.

    Edellinen tunti loppui ja harpoin maneesiin. Minua hieman jännitti, mutta myös ihmetytti suuresti miksi. Nämähän oli vain valmennukset. Kassu laskeutui edessäni Cellen selästä. Pyysin poikaa punttaamaan. Minut selkään. Kassu pompautto minut selkään ja olin vähällä lentää toiselta puolelta yli, noloa. Kiitin kumminkin poikaa ja säädin jalustimet sopiviksi. Jouduin lyhentämään jalustimia rutkasti, sillä olihan Kassu minua huomattavasti pidempi.

    Lähdin kävelemään uraa pitkin. Emme tehneet kovin pitkiä alkulämmittelyjä, sillä kaikki hevoset olivat olleet jo edellisellä tunnilla. Sen jälkeen aloimme tulla rataa. Lily ratsasti minua ennen – ja ratsasti vieläpä upeasti. Seuraavaksi oli minun vuoroni keräsin ohjat käteen ja nostin ravin yritin hieman koota pitkäksi lävähtänyttä ravia. Käänsin Cellen keskilinjalle ja tein pysähdyksen I:ssä. Pysähdys venyi ja Celle hieman poikitti, joten Aleksi pyysi meitä tulemaan uudestaan. Tein käännöksen ja tulin uudestaan sisään. Valmistelun huolellisemmin pysähdyksen ja se onnistuikin paremmin. Nostin oysähdyksestä ravin ja käänsin oikealle. Celle hieman oikaisi kulmaa. Seuraavassa kulmassa olin tarkempi ja se sujui hyvin. Seuraavaksi oli askeleen pidennys ja minusta tuntui kuin olisin pomppinut Cellen selässä kuin mikäkin perunasäkki. Celle venytti askelta upeasti, mutta minä vain yritin sinnitellä selässä ruunan isossa ravissa. Käänsin Cellen keskihalkaisijalle tehden I:ssä voltin. Voltti onnistui ja ruuna taipui hyvin. Suoristan keskellä ja tein voltin vasemmalle. Toinen villeistä hieman lävähti Cellen pyrkiessä lapaa ulos. Jatkoin ravia päätyyn ja käänsin vasemmalle. Valmistelun siirtymisen käyntiin krskihalkaisijalla ja Celle siirtyi käyntiin. Laskin mielessäni kolme askelta ennen kuin nostin ravin uudestaan. Celle lähti hieman liiankin reippaaseen raviin joten jouduin tekemään monta puolipidätettä. Asetin huolellisesti kulmaan ja nostin L:ssä laukan. Celle nosti energisen ja ison laukan. Lakkasin ison pääty-ympyrä ja valmistelin siirtymisen raviin ympyrän loputtua. Ravasin M:än asti jossa siirryin käyntiin. Tein täyskaarto jossa Celle olisi voinut asettua paremmin. Pidin huolen että käynti oli aktiivista. Annon hieman liiankin isot avut ja Celle rikkoi käynnin tavoille. Sain kuitenkin nopeasti korjattua tilanteen ja sain nostettua C:ssä hyvin laukan. Laukkasin keskiympyrän, jonka jälkeen siirsin takaisin raviin. Käänsin Cellen keskihalkaisijalle ja tein pysähdyksen G:ssä.

    Tulimme vielä uudestaan radan. Lopuksi teimme loppuverkat ja -käynnit. Tullessani kaartiin Aleksi kehui meitä. Hän kehotti muistamaan pienet avut ja vatsalihakset niin sujuisi hyvin. Hymyilin ja kiitin tunnista ennen kuin vein Cellen talliin.

  • #3510

    Lily Wilson
    Osallistuja
    • Postauksia: 109
    • Perus pullaponi

    Kouluvalmennus klo 17
    23.11.2018

    Jesse ei ollut kovin tyytyväinen ylipäätään koko kisoihin osallistumisestaan, mutta yritin parhaani mukaan tsempata häntä. Todellisuudessa olin kyllä itsekin yhtä katuvalla päällä, enkä uskonut itseeni ollenkaan.
    “Kiitti”, sanoin, kun Jesse punttasi minut Valeran selkään. En olisi ikinä itse päässyt ilman jakkaraa tai jonkun apua. Sen kummemmin miettimättä annoin Valeralle ohjaa ja päästin sen kävelemään kaula pitkänä alkukäyntejä. Tai no sille ne olivat tietenkin välikäynnit. Toivottavasti Valera ei ollut väsynyt hirveästi edellisen tunnin takia.

    “Myötää lantiosta äläkä nojaa noin eteen ettei se ravi pomputa niin paljon”, Aleksi kommentoi pidennettyä raviani. Itse kiinnitin huomiota enemmän itse pidennykseen, joka oli suoraan sanottuna surkea. Minulla oli tänään suuria vaikeuksia saada Valeraa pidentämään askelta. Tuntui kuin se olisi koko ajan vain lyhentänyt askellustaan ja kiihdyttänyt tahtiaan. Olin lähiaikoina käynyt ratsastamassa Orionia ja se toimi aivan eri tavalla kuin Valera. En jaksanut keskittyä, kun tiesin suorittavani tehtäviä tahattomasti huonosti.
    “Okei Lily tule uudestaan. Nyt sun täytyis alkaa jo yrittämään, tosta sun menosta huomaa ettei yritystä löydy”, Aleksi sanoi lävistäjältä selvittyäni. Purin hammasta ja yritin olla saamatta itkupotkuraivareita.

    “Sen piti olla täyskaarto, ei mikään väistö. Ohjaa sitä hevosta ihan oikeesti”, Aleksi sanoi turhautuneena. Olin kieltämättä jo tunnin alkupuolella luovuttanut ja Aleksia selkeästi ärsytti se. Okei, nyt minun täytyisi ihan oikeasti kerätä itseni ja jäljellä olevat kunnianrippeeni. Kyllä minä nämä jutut osasin. Keräsin ohjat paremmin käsiini, korjasin istuntani ja kannustin Valeraa aktiiviseen ja tahdikkaaseen käyntiin.
    “Nonii, nyt näyttää paljon paremmalta. Näyttäkääs sitten mitä te osaatte”, Aleksi kommentoi. Valmistelin laukannoston lyhyen sivun alussa ja puhdas nosto sieltä sitten tulikin. Olin yllättynyt siitä, ettei Valera pukittanut. Tein jatkuvia puolipidätteitä ulko-ohjalla ja kutittelin sisäpohkeella Valeraa kyljestä saadakseni sen pyöreämmäksi ja paremmin apujeni varaan. En halunnut siltä tahdiltaan epätasaista laukkaa.

    Saimme kaikki vielä lopuksi Aleksilta pienet kommentit tunnin kulusta ja omasta ratsastuksestamme. Minulle hän sanoi vain, että minun pitäisi yrittää enemmän ja lopettaa liian aikainen luovuttaminen. Siinä hän oli kyllä oikeassa. En edes tiennyt, milloin minusta oli tullut tällainen. Kaipa minun täytyisi oppia elämään sen faktan kanssa, ettei siitä tavoitteellisesta kilparatsastajan alusta, joka joskus olin, ollut enää tietoakaan.

  • #3523

    Aleksi
    Ylläpitäjä
    • Postauksia: 995
    • Lauman johtaja

    Hallavassa järjestetään toinen RKM kouluvalmennus torstaina 13. joulukuuta, sillä kolmasniin osakilpailuihin matkataan jo perjantaina! Ulkopuoliset ratsukot otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä (5kpl). Maksuksi tulee tehdä piirros tai 200sanan tarina 20.12. mennessä, niin saat valmennuspisteen ratsastuskoulumestaruuksiin.

    Tehtävät
    – Alkukäyntien jälkeen kevyessä ravissa päätyihin voltit, ja aina välillä Aleksin huutaessa lävistäjät tavoitellen keskiravia.
    – Kun hevoset on verrytelty, siirrytään käyntiin ja otetaan pohkeenväistöä pituushalkaisijalta uralle.
    – Sama tehtävä ravissa ja sitten vaihdetaan suuntaa ja tullaan taas pari kertaa ensin käynnissä ja sitten sama ravissa.
    – Otetaan mukaan tehtävään laukannosto heti uralle päästyään pohkeenväistön jälkeen. Laukassa toiselle pitkälle sivulle jonka keskelle voltti. Voltin lopussa siirtyminen suoraan laukasta käyntiin. (Voltista pitäisi olla apua kokoamisessa) Takaisin raviin ennen pituushalkaisijaa.
    – Jätetään pohkeenväistö pois ja tullaan jokseenkin yksi kerrallaan laukannosto lyhyen sivun keskellä, pääty-ympyrä, lävistäjälle ja lävistäjän lopussa suoraan laukasta käyntiin. (Tämä haastavampi kuin edellinen tehtävä)
    – Loppuun vielä ravailut samalla tavalla kuin aluksi, katsotaan irtoaisiko nyt vähän liidokkaampaa keskiravia.

    Kouluvalmennus klo 16
    Kassu – Celeus Elegans FEI
    Jesse – Priton Valera OK! (2ep+1kisap)
    Seela – Emma’s Melina
    Emily – Molly OK! (2ep+1kisap)
    Nio – Flying Fonzie OK! (2ep+1kisap)

    Kouluvalmennus klo 17
    Elina – Celeus Elegans FEI OK! (2ep+1kisap)
    Miro – Molly OK! (2ep+1kisap)
    Lily – Priton Valera OK! (2ep+1kisap)
    Christian – Emma’s Melina


  • #3564

    Jesse
    Osallistuja
    • Postauksia: 233
    • Perus pullaponi

    13.12.18

    Me oltiin saatu lämmitellä aluksi itsenäisesti ennen valmennuksen alkua, ja nyt noin kymmenen minuuttia sisään Aleksi alkoi pyytämään meitä lävistäjälle keskiraviin. Siihen mennessä Valera oli ollut suht kiva, vähän tahmea ja sellainen ettei avut halua taas mennä läpi. Niinpä ne meidän ensimmäiset ”keskiravit” oli aika mitäänsanomattomia, ja sain tietty heti kuulla siitä. Pitäisi istua ryhdissä, ja ratsastaa. Polvet ja lonkat auki, kädet ylös ja katse eteenpäin. Asioita jotka tiesin jo, miksi en sitten tehnyt niin? Ryhdistäydyin, ja kertaalleen me päästiinkin hyvä pätkä ihan selkeetä keskiravia. Se riitti meille, ja sain siirtää Valeran käyntiin. Vähitellen jokainen ratsukko suoriutui moitteettomasti ekasta tehtävästä ja seuraavaksi oli luvassa pohkeenväistöä. Meidän kulkiessa Valeran kanssa pituushalkaisijalle käänsin sen pohkeella, ja siirsin toista pohjetta inasen taaksepäin. Toinen ohja ohjasi kevyesti uraa kohti ja toinen asetti, samalla kun taaempana oleva pohje lähti väistättämään. ”Nyt se on ihan vinossa, suorista. Saisi myös kävellä reippaammin.” Aleksi neuvoi. Käytin vastakkaista pohjetta ja häntäänsä huiskaisten Valera suoristautui, ja parilla maiskautuksella sain tammaan vähän lisää eloa. ”Hyvin korjattu!”

    Pyysin ensin reippaampaa tahtia käynnissä, josta nostin pohkeella ravin. Valera veti päätään alas ohjia vastaan, mutta kevyellä nykäisyllä sain sen kohottamaan päänsä uudelleen. Liikuttelin kevyesti sisäohjaa pitääkseni tamman huomion mussa sekä pään kantamisessa, ja lähdin ratsastamaan samaa tehtävää uudelleen sillä kertaa ravissa. ”Suorista taas, se ei nyt yhtään kuuntele pohjetta. Ulko-ohja pidättää.” Yritin korjata tilannetta, ehkä vähän liikaakin, joka sai ravin tempon tippumaan naurettavan hitaaksi. ”Ensi kerralla paremmin, pohkeet aktiivisesti mukana.” Aleksi sanoi ja siirtyi katsomaan Seelan suoritusta Mellin kanssa. Seuraavalla kerralla ratsastin enemmän pohkeella, ja annoin ohjan olla rennommin. Se oli parempi. ”Nyt se alkaa jo astumaan rehellisesti ristiin.” Aleksi kommentoi kun me päästiin uralle. Pian oli suunnan vaihto, ja siirryttiin käyntiin. Sama tehtävä uudelleen siihen kierrokseen, ensin käynnissä ja sitten taas ravissa. ”Parempi tämä kierros!” Aleksi sanoi kun olin tullut ensimmäisen kerran ravissa siihen suuntaan. Valera otti hyviä askeleita sivuun, ja pysyi lähestulkoon suorana.

    ”Otetaan mukaan laukannosto. Heti pohkeenväistön jälkeen nosto, ja pitkälle sivulle voltti. Voltista uralle palattua siirrätte käyntiin. Yrittäkää, ettei siihen väliin tulisi yhtään ylimääräisiä raviaskeleita. Sitten takaisin raviin ennen pituushalkaisijaa. Ja Nio aloittaa.”

    Pohje, pohje, pohje. Koitin taas muistaa hengittää ja istua rentona samalla kun säädin Valeraa väistämään. Tamman korvat painui luimuun heti kun päästiin takaisin uralle, se tiesi heti että nyt otettaisiin laukkaa. ”Pidätä heti.” Aleksi kiirehti sanomaan, ja ennen nostoa otin kunnon puolipidätteen. ”Hyvä! Noin se muistaa että sie oot sielä kyydissä, et päästä sitä pukittamaan.” Oikea laukka nousi, ja käytin sisäpohjetta uudelleen saadakseni tamman kuulolle ja liikkumaan. Voltille ohja johdatti ja pohje käänsi, ja sisäpohje oli mukana koko voltin läpi sisäohjan tukena jotta Valera asettui ja pysyi pyöreällä tiellä. Pidätin, istuin alas, ja siirsin käyntiin. Tai ainakin toivoin että se olis ollut käynti, mutta raviahan sieltä ensin tuli. Parin hätäisen askeleen jälkeen Valera tiputti töksähtäen käyntiin. ”Valmistele käyntiin siirtyminen paremmin ensi kerralla.” Aleksi huomautti heti. Ravi sen sijaan nousi taas ongelmitta, ja onnistuin pitämään sen rauhallisena. Seuraava kerta meni paremmin, ja siirrot oli ihan okei. Ei täydellisiä, mutta parempia.

    Seuraava tehtävä kuulosti hankalammalta. Lähdin silti ratsastamaan sitä parhaani mukaan; laukka lyhyen sivun keskeltä, ympyrälle, lävistäjälle jonka lopussa käynti. Valera lähti etuosasta luistamaan loppua kohden ympyrällä, ja kiskoi päänsä alas. ”Pää ylös!” Aleksi huusi heti, ja kyllähän mä ohjissa roikuin, mutta siitä huolimatta pari pukkia sieltä irtosi kun me lähdettiin lävistäjälle. Käytin reilummin pohjetta samalla kun pidätin Valeraa, ja sain sen suoristumaan sekä kuulolle loppua kohti. ”Mm, hyvin korjattu se alku. Nuo käynti siirtymiset saisi silti olla vielä selkeämpiä.” Siihen väliin oli taas tullut pari raviaskelta. En vaan osaa laukasta käyntiin siirtää, se on hirveen hankalaa. Haluun aina tukeutuu vaan liikaa ohjaan. Mitä useampi toisto tuli, sitä paremmin se alkoi menemään, ja lopulta Aleksikin kuulosti tyytyväiseltä. ”Hyvä! Taputa ja käyntiin.”

    Kaikkien saadessa edes siedättävät suoritukset alle oli aika ottaa loppuravit, joissa palattiin takaisin ensimmäiseen tehtävään. Tarkoitus oli nähdä, olisiko askeleessa liidokkuutta nyt enemmän. Ja olihan sitä. ”Saa olla menevä askel, mutta ei kiireinen.” Aleksi nuhteli, ja mun oli pakko päästää huokaus ääneen. Hitsi, mikään ei voi onnistuu ekalla kerralla. Seuraava kerta oli kuitenkin taas parempi, aika pian Valera laski turpaansa alas ja otti takajaloillakin kunnolla askelta alleen. Kolmas kerta oli helposti parhain, ja siihen me päätettiinkin se valkka. Jäin kävelemään Valeran kanssa pois muiden tieltä, ja taputin sen kaulaa. Ihan hyvin se meni sitten kuitenkin.

  • #3567

    Miro Malmstén
    Osallistuja
    • Postauksia: 122
    • Perus pullaponi

    13.12.2018RKM 2. kouluvalmennus (484 sanaa)

    Emily punttasi minut Mollyn selkään ratsastettuaan valmennuksen tälläkertaa ennen minua. Alkukäyntien, tai no, hevosten välikäyntien jälkeen nappasimme ohjat käteen ja aloimme edetä kevyessä ravissa. Päätyihin tuli voltit ja satunnaisesti Aleksin huudellessa etenimme lävistäjät keskiravissa. Meidän keskiravimme oli mielestäni superhieno, Molly ei ollut lainkaan yhtä tahmea kuin edellispäivänä. Sille teki hyvää, että joku herätteli sen valmiiksi. Aleksi kehui meitä vuolaasti, enkä tiennyt olinko yön aikana muuttunut maagisesti kouluratsastajaksi vai oliko syynä Emilyn kova työ edellistunnilla. Toki syynä saattoi olla myös porkkanat. Pohdin asiaa ja unohdin ratsastaa, palaute Aleksilta seurasi melkolailla heti, höh.

    ”Sitten käyntiin, pohkeenväistöt pituushalkaisijalta tänne uralle. Kattokaa mihin ne hevoset menee, tavote ei oo kävellä pää vinossa uralle. Hevonen kahden ohjan, kahden pohkeen välissä ja sitten hevonen väistää pohjetta. Kyllä te tän händläätte”, Aleksi ohjeisti.
    Aleksi taisi tuntea hevosensa melko hyvin, Molly nimittäin tarjosi ensimmäisenä vinoa kaulaa ja yritti lintsata tehtävästä. Muutamaan otteeseen jouduin muistuttamaan, että olin oikeasti tosissani ja tahdoin saada sen väistämään rehellisesti. Huono arviointi edelliskisoista ärsytti vieläkin. Nyt treenattaisiin sittten kunnolla.
    ”Sitten ravissa sama tehtävä”, Aleksi kertoi muuamien kertojen jälkeen.
    Ravissa tehtävästä meinasi tulla hivenen hätäinen, mutta tamma tuntui paremmalta selkään kuin käynnissä. Piakkoin vaihdoimme suuntaa ja teimme saman tehtävän ensin käynnissä ja sitten uudelleen ravissa. Molly tuntui oikealle väistäessä paremmalta, vasemmalle se yritti selkeästi laiskotella enemmän.

    ”Okei, sitten tehdään pohkeenväistö ja heti uralta lähdette säpäkästi laukkaan. Valmistelette kunnolla, ettei jää roikkumaan. Laukassa teette voltin tähän sivun keskelle ja kun voltti loppuu siirrytte laukasta käyntiin, ei raviaskelia vaan suoraan käyntiin. Takaisin raviin ennen pituushalkaisijaa. Ymmärretty?” Aleksi ohjeisti saaden nyökytyksiä. ”Sitten vaan hommiin.”
    Kuten arvata saattaa, laukan kanssa meni pitkäksi jokasuunnasta ja volttikaan ei muistuttanut ympyrää laisinkaan. Aleksi vaati tarkempia teitä ja parempaa valmistelua. Mielessä pyöri edellisiltainen youtubuvideo, jossa sanottiin, että ratsukon ongelma on aina satulan yläpuolella. Minkäs minä sille tein, että Molly olisi ennemmin tahtonut syödä tallissa. Olisikohan sillä hyvä vikeltää.
    ”Miro mihin sie meet, keskityppä tuohon hommaan, uudelleen”, Aleksi huuteli.
    Olin unohtanut tehtävän tyystin. Pudistelin ajatukset päästäni ja siirryin takaisin tehtävälle.

    ”Okei sitten ette tee enää sitä pohkeenväistöä ja tuutte yks kerrallaan, laukka nousee tästä lyhyen sivun keskeltä, pääty-ympyrä, sitten lävistäjälle ja laukasta suoraan käyntiin”, Aleksi kertoi seuraavaksi.
    Tehtävä osoittautui huomattavan hankalaksi. Ohjeistusta kuunnellessani ajattelin sen olevan pala kakkua, mutta eipäs vain ollutkaan. Molly yritti tarjota ravia lävistäjällä ja siirtymät olivat ongelmakohtina edelleen.
    ”Ratsasta tänne loppuun asti, minun ja seinän väliin. Sie nyt päästät sen kääntyyn liian aikasin. Tarkkuutta tiehen!” Aleksi kertoi.
    Ärsytti kuulla samoista asioista jatkuvasti, miksei voinut oppia kerralla?

    ”Hyvin meni teilläki. Nyt loppuun ravailut, lävistäjälle keskiravia”, Aleksi sanoi.
    Molly oli ilmeisen väsynyt ja mielestäni tahmeampi kuin alkutunnista. Emilyn jälkeen tamma oli tuntunut erityisen hyvältä selkään, mutta nyt se haki itseään jo pidempään muotoon.
    ”Hyvä antakaa venyttää vaan kaulaa ja keventelette hyviä loppuraveja. Kohta voitte siirtää takaisin käyntiin”, tallin omistaja neuvoi.
    Lopuksi siirryimme käyntiin ja Aleksi kyseli perinteisesti tunnin fiilikset kaikilta ja antoi yksilöllisesti palautteen. Palluttelin Mollyn paksua harjaa puolelta toiselle. Se oli oikeastaan melko vekkuli tapaus.

  • #3582

    Aleksi
    Ylläpitäjä
    • Postauksia: 995
    • Lauman johtaja

    Hallavassa järjestetään kolmas RKM kouluvalmennus torstaina 18. joulukuuta! Ulkopuoliset ratsukot otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä (5kpl). Maksuksi tulee tehdä piirros tai 200sanan tarina 20.12. mennessä, niin saat valmennuspisteen ratsastuskoulumestaruuksiin.

    Tehtävät
    – Alkukäyntien jälkeen kevyessä ravissa ensin päätyihin muutamat ympyrät, taivutetaan hevosia ja haetaan ravia kunnolla eteen. Jatketaan muuten samaa tehtävää, mutta toisella pitkällä sivulla istutaan alas harjoitusraviin ja tullaan pohkeenväistöä uralla. Vaihdetaan välissä suuntaa.
    – Istutaan kokonaan harjoitusraviin, käännetään radan poikki ja keskeltä kenttää volttikahdeksikko, kiinnitetään erityisesti huomiota volttien kokoon ja muotoon, tietysti taivutusta unohtamatta. Tämä vain muutaman kerran.
    – Jatketaan harjoitusravissa uraa pitkin, pitkän sivun keskellä pysähdys, peruutus ja laukan nosto. Koitetaan saada hevosia ponnistamaan kunnolla takaa ”ylämäkeen”. Pitkän sivun keskellä raviin ja ennen kulmaa käyntiin. Hyviä siirtymisiä! Jatketaan energisessä käynnissä ja toisen pitkän sivun keskellä laukan nosto suoraan käynnistä. Muista ajoitus!
    – Lopuksi jokainen saa tulla kerran finaalin kouluradan.

    Kouluvalmennus klo 16
    Kassu – Celeus Elegans FEI
    Jesse – Priton Valera OK! (2kp+1kisap)
    Seela – Emma’s Melina
    Emily – Molly
    Nio – Flying Fonzie OK! (2kp+1kisap)

    Kouluvalmennus klo 17
    Elina – Celeus Elegans FEI
    Miro – Molly OK! (2kp+1kisap)
    Lily – Priton Valera OK! (2kp+1kisap)
    Christian – Emma’s Melina


  • #3585

    Elina Honkisuo
    Osallistuja
    • Postauksia: 47
    • Koulutuksen tarpeessa

    Kouluvalmennus 13.12
    Elina ja Celle

    Nenän päätäni kipristeli pakkasilma ja minulla oli kylmä. Toki kohta ratsastamaan päästessä ei sitten enää olisi kylmä. Kävelin maneesiin ja sain Cellen kassulta.

    Hyppäsin ruunan selkään korokkeelta ja pidensin jalustimia pari reikää ennen kuin pyysin Cellen siirtymään käyntiin. Alkukäyntien jälkeen keräsin ohjat ja nostin Cellellä ravin. Ohjeena oli tehdä päätyihin voltit ja Aleksin huutaessa lävistäjät. Ruunan iso ravi pomputti minua taas kuin perunasäkkiä ennen kuin pääsin taas rytmiin mukaan. Lähestyin kulmaa ja taivutin Celleä kulmassa. Hevonen allani tuntui hieman jännittyneeltä. Jatkoin työskentelyä ja tein voltin päätyyn. Celle taipui voltilla hyvin, mutta voltista tuli aavistuksen liian iso – minun moka. Pian Aleksi huusikin jo ja käänsin ruunan lävistäjälle. Pyysin Celleltä hieman enemmän ravia ja pääsimmekin jo aika lähelle keskiravia. Taivutin lävistäjän lopussa ja taivutin taas voltille joka tällä kertaa oli sopivamman kokoinen. Ravasin Cellen kanssa toiseen päätyyn kunnes käänsin ruunan taas voltille.

    Siirsin Cellen takaisin käyntiin ja hevonen allani tuntui jo rennolta ja hyvältä. Käänsin lyhyeltä sivulta keskelle ja lähdin väistämään. Ruuna lähti hieman etuosa edellä, mutta kun kävelin pari askelta suoraan ja väistin uudestaan, Celle väisyi jo paljon paremmin. Päästyämme takaisin uralle rapsutin tyytyväisenä Cellen kaulaa. Jatkoin käyntiä kunnes käänsin taas halkaisijalle. Lähdin väistämään ja Celle kuunteli apuni todella hyvin. Ruuna oli paremman tuntuinen kuin koskaan – toki Kassu oli jo sillä ratsastanut ja tehnyt suutin piirtein samoja tehtäviä. Jatkoimme vielä pari väistöä ennen kuin siirryimme raviin.

    Jatkoimme samaa tehtävää ravissa ja minulla oli taas vaihteeksi hieman ongelmka istua Cellen ravissa. Lähdin ravissa väistämään ja ruuna lähti taas tunkemaan hieman lapaa eteen mutta suoristuksella sain korjattua väistön. Jatkoimme pari kertaa ravissa vöistöjä ennen kuin siirryimme käyntiin ja vaihdoimme suuntaa. Teimme vielä saman tehtävän toiseen suuntaan.

    Otimme tehtävään mukaan käynti-laukka-käynnin. Ravasin ja käänsin keskihalkaisijalle. Väistin hymy korvissa Celleä kun hevonen allani tuntui kuuliaiselta ja super hyvältä. Heti pohkeenväistön lopututtua annoin Cellelle laukka-avut, mutta hevonen nosti ravin kautta tehden pienen mielenosoituksellisen pukin tai enemmänkin potkun liian isoista avuistani. Laukkasin kulman läpi yrittäen saada rehellistä asetusta joka jäi kyllä puolitiehen. Käänsin voltille joka läsähti täyain käsiini. Voltti oli aivan liian iso ja soikio. Sain kuin sainkin kuitenkin Cellen suoraan laukasta käyntiin. Jatkoimme tehtävää hieman paremmalla menestyksellä Cellen kanssa.

    Seuraavaksi jätimme pohkeenväistöt pois. Nostin käynnistä laukan ja se onnistui oikein hyvin. Voltilla sitten alkoikin ongelmat. Ensin Celle lähti työntämään lapaa ulos ja voltti sen kuin valui ja valui. Kun vihdoin olimme selvinneet voltilta pois minun piti kääntää Celle lävistäjäkke ja siirtää käyntiin. No, lävistäjälle päästiin kunnialla linjalle. Köyntiin siirtäessä kumminkin otin aavistuksen liian isot avut ja Celle kiskaisi pään ylös lyöden jarrut kiinni ja minä tömähtäen ruunan kaulaa vasten. Saimme hyvin nopeasti Aleksilta palautteen ja tulimme vielä monta kertaa uudestaan ennen kuin lopulta selvisimme tehtävästä kunnialla läpi.

    Loppuun otimme vielä loppuravit ja -käynnit. Olin super tyytyväinen Cellen raviosuuksiin vaikka laukka ei ihan sujunutkaan tänään.

  • #3589

    Miro Malmstén
    Osallistuja
    • Postauksia: 122
    • Perus pullaponi

    18.12.2018RKM kolmas kouluvalmennus

    Molly oli tänään super!

  • #3600

    Nio Luosujärvi
    Osallistuja
    • Postauksia: 116
    • Perus pullaponi

    Kouluvalmennus 23.11.

    Image and video hosting by TinyPic”>Fonziella oli taas vauhti päällä.

    //Piirtäjältä: En oo tuohon ite kauheen tyytyväinen, mutta saa kelvata :D.

  • #3602

    Nio Luosujärvi
    Osallistuja
    • Postauksia: 116
    • Perus pullaponi

    Kouluvalmennus 13.12.

    Aloin jo pikkuhiljaa tuntemaan oloni kiusaantuneeksi, kun iskin Fonzielle jälleen satulan alle vaaleansinisen tikatun huovan. Mulla itellä oli onneksi ruskea Mountainhorsen pitkä takki, mutta alla oli ’valitettavasti’ huopaan sopiva huppari. Jalassa mulla oli tummansiniset grippihousut ja Fonzielle olin pintelöinyt vaaleansiniset pintelit, jotka onneksi olivat vaaleammat kuin huopa ja paita.
    Kuten mä arvelinkin, maneesissa Kassu pysäköi uljaan ratsunsa meidän viereen, ja sain osakseni läpänheittoa varustuksestani. Enhän mä tietenkään ollu miksikään, kun siltä huomiota sain. Näinhän mä voin jatkossakin pukeutua, että huomiota saisin.

    Alkuverkka me oltiin saatu tehdä suhtkohta vapaammin, ravia ja voltteja. Tällä kertaa Fonzie oli onneksi rauhallisempi kuin viimeksi, ja sain onnekseni jopa kehuja meitä kyttäävältä valmentajalta, Aleksilta.
    Kun me sitten oltiin saatu heppojen ja itsemme lihaksia hiukan lämpimiksi, Aleksi pyysi alkaa tekemään lävistäjiä, ja tavoitella niillä keskiravia. Ensimmäisen kerran kun me tultiin lävistäjälle, ja käskin ponia pohkeella aktiivisemmaksi sen pää vispas ylös ja se lähti juoksemaan pois alta, huoh. Aleksi neuvoi istumaan satulassa kuin vessassa olisi ja käyttämään yläpohjetta painausmaisesti. Olisi myös hyvä tehdä puolipidätteitä ohjista. Seuraavalle lävistäjälle tultaessa Fonzie keskittyikin jo paremmin.

    Seuraavaksi me alettiin tekemään väistöä pituushalkaisijalta uralle käynnissä, ja kun sain keskityttyä jopa onnistuimme siinä!
    ”Fonzie työntää nyt ulkolapaa ulos, tökkää ulkopohkeella ja pidä sisäpohje seinänä. Just, hyvä! Nyt pari puolipidätettä.. kaula suoraksi, sisäpohje taa… Noniii, nyt tuli hieno väistö, hyvä!”
    Muutaman kerran jälkeen teimme saman ravissa ja vaihdoimme suuntaa. Lopuksi teimme vielä laukat väistön lopuksi, jotka sujuivat oikein mallikaasti, kun Fonzie sekä minä jaksoimme keskittyä hyvin.

  • #3677

    Emily
    Osallistuja
    • Postauksia: 170
    • Perus pullaponi

    Koulutunti

    13.12
    Hyppäsin mollyn selkään vaaleansininen kouluraippa toisessa kädessäni. Vuorossa olisi kouluvalmennus, jossa olisi tarkoitus treenata tuleviin kisoihin. Hypättyäni Mollun selkään ohjasin tamman uralle ja annoin Mollylle pitkät ohjat. Muut ratsastajat säätelivät jalustimia, kiristivät satulavöitä ja hyppelivät selkään vielä. Piakkoin kaikki olivat uralla ja valmennus oli valmis alkamaan. Alkukäyntien jälkeen nostettiin ravi ja päätyihin tehtiin voltit. Molly taipui aika mukavasti ja ravikin oli tänään helppo pitää yllä, vaikka pari raipan napautusta sinne tänne aina tarvittiinkin. Teimme vielä muutamat voltit, joidenka jälkeen siirryttiin uudestaan käyntiin. Seuraavan tehtävän ideana oli mennä pituushakkaisijalle ja sieltä väistättää hevonen uralle. Saisi nyt nähdä, miten Molly väistöt tekisi, sillä se ei oikein alkuverryttelyiden aikana ollut kuunnellut pohjeapuja. Ohjasin Mollyn Valeran perässä halkaisijalle ja aloin väistättää. Molly väisti ihan ok, mutta väistö oli aivan liian loivaa. Toisaalta, olisihan tässä vielä muutama kierros aikaa parantaa väistöjä. Tulin edelleen Valeran perässä, mutta päätin siirtyä hieman taaemmas tekemällä voltin, kun Valera meinasi potkaista Mollya.

    Saimme väistöistä loppujen lopuksi ihan kivoja ravissa sekä käynnissä, joten oli aika siirtyä seuraavaan tehtävään. Tehtävä ei paljon ensimmäisestä eronnut, sillä siihen vain lisättiin laukannosto, voltti ja laukka-käynti siirtyminen. Väistöt oli jo aijemmin hiottu, joten siirsimme keskittymisemme vain laukkaan ja siirtymisiin, sillä niitä oli melko paljon. Molly nosti ilman mitään ongelmia laukan ja toimi nätisti vielä volteilla ja siirtymisilläkin! Ohjasin jällein Mollyn halkaisijalle ja lähdin väistättämään sitä. Väistöistä alkoi tulla tarpeeksi leveitä ja ihanan tahdikkaitakin. Uralle päästyäni asetin Mollyn ja annoin sille laukka-avut. Molly ylläpiti laukkaa vain vähän aikaa mutta kerkesin antaa sille pohkeita ennen kuin se lopetti. Voltilla Molly vain siirtyi ehkä vähän liian aikaisin käyntiin, mutta siirtyihän se ainakin suoraan käyntiin. Tunnin viimeinen tehtävä oli hieman haastavampi kuin muut. Tarkoituksena oli nostaa laukka lyhyen sivun keskellä, tehdä pääty-ympyrä ja mennä siitä lävistäjälle jonka lopussa tulisi siirtyminen käyntiin. Saisi nähdä, miten käännökset laukassa sujuivat ja miten Molly olisi valmis ylläpitämään laukan. Itse kännöksissä ei ollut mitään vikaa, mutta pohkeita ja raippaa sai aika aktiivisesti käyttää. Ensimmäisellä kerralla tehtävä ei mennyt ihan putkeen, sillä Mollylla taisi mennä hermo laukkaamiseen, niin tamma sitten päätti siirtyä raviin. Tosin ei se ravia mennyt kuin kaksi askelta, mutta sen nyt oli aivan sama. Toisella kertaa saatiin kuitenkin ylläpidettyä laukka hienosti ja Mollykin kuunteli.

    Loppuun otimme lähinnä vain ravia ja katselimme, josko hevoset näyttäisivät nyt hieman lennokkaampaa keskiravia. Ja kyllähän se onnistui. Ero ei ollut päätä huimaava, mutta kyllä se paremmalta näytti, kuin alkuun. Tunnin viimeinen asia oli tietenkin loppukäynnit jossa Molly sai pitkät ohjat ja hyvät taputukset.

  • #3690

    Lily Wilson
    Osallistuja
    • Postauksia: 109
    • Perus pullaponi

    RKM kouluvalmennus klo 17
    13.12.2018

    Jesse ystävällisesti punttasi minut Valeran selkään. Jouduin hiukan lyhentämään vielä jalustimia, mutta päästin Valeran jo kävelemään pitkin ohjin uralle. Pystyin kyllä lyhentämään jalustimet liikkeessäkin. Lyhennettyäni jalustimet, tarkistin vielä satulavyön. Se oli ihan ok.
    “Tehkääs sitten päätyihin kevyessä ravissa voltit ja mei huutelen täältä aina, kun haluun et suuntaatte lävistäjälle. Lävistäjän teette sitten keskiravissa tosiaan mun merkistä”, Aleksi ohjeisti muutaman käyntikierroksen jälkeen. Valera tuntui jotenkin väsyneeltä, mutta ei se mikään ihme ollut. Juurihan se oli vetänyt saman valmennuksen Jessen kanssa. Riittäisiköhän Valeralla kiinnostus tähän tuntiin.

    “Sitte taas Lily kärkenä lävistäjälle. Ja keskiravia, hop, hop hop!” Kuului Aleksin ohjeistus. Korjasin istuntani, asetin kulmaan ja ohjasin Valeran lävistäjälle. Kannustin sitä eteenpäinpyrkivämpään raviin, mutta en ollut vielä saanut kunnolla kiinni siitä, miten saisin saman tahdin pidettyä. Joo, keskiravi oli eteenpäinpyrkivämpää ja isompiaskeleisempaa, mutta hevosen jalat kävivät maassa ihan samaa tahtia kuin perusravissakin. Keskiravin määritelmäkin oli hallussa, mutta se tuntui silti hankalalta. Periaatteessa osasin, käytännössä en, siis Valeralla.
    “Toihan oli tosi hyvä jo! Älä nojaa kuitenkaan niin paljon eteen ja keskity vähän siihen, ettet heilu siellä satulassa niin paljon”, Aleksi kommentoi. Itse en kyllä huomannut ratsastuksessani mitään hyvää, mutta olinkin hiukan itsekriittinen.

    Valera kuunteli pohkeita niin herkästi, että pohkeenväistöissä ei ollut sen kanssa mitään ongelmaa. Ainoa mihin sain pohkeenväistöissä sen kanssa kunnolla keskittyä, oli sen pää. Valera kun tuppasi viemään päätään ulos, enemmän kuin asetuksen verran. Sen linjasta poikkeavan takapään sai aina todella helposti pohkeella korjattua, onneksi.
    “Sitte samaa tehtävää, mutta otetaan mukaan laukkaa. Eli nostatte laukan pohkeenväistön jälkeen heti, teette toiselle pitkälle sivulle keskelle voltin ja sen jälkeen suora siirtyminen käyntiin. Raviin sitten takas ennen pituushalkaisijaa. Miro voi siitä sopivasti aloittaakin” kuului Aleksin ohjeistus. Oman suoritukseni lomasta vilkuilin Miron suoritusta. Poika oli kehittynyt todella paljon ja tunsin pientä ylpeyttä, vaikka en ollut hänen kehittymiseensä mitenkään osallinen. Miro nyt vain tuntui sellaiselta pikkuveljeltä, jota minulla ei koskaan ollut ja tunsin ylpeyttä hänen saavutuksistaan ja olin iloinen hänen puolestaan. Tehtävän suorittaminen meni minulla vähän puihin, kun en keskittynyt tarpeeksi, mutta korvasin sen sitten seuraavalla tehtävällä ja sain kehujakin. Ympyrät ja voltit hallitsin todella hyvin ja pidin pyörimisestä, sen kyllä huomasi.

    Viimeiset keskiravit sain kuulemma ulos tosi hyvin, mutta edelleen ongelmana oli se, etten jotenkin tuntenut silti tekeväni oikein tai osaavani. En sitten tiedä mistä se johtui.
    “Noni, sitte käyntiin. Antakaa pitkät ohjat”, Aleksi hihkaisi. Loppukäyntien aikana hivuttauduin Miron viereen ja kehuin hänen kasvaneita taitojaan. Poika hehkui samaa pirteyttä kuin aina ja otti mielellään kehuja vastaan. Vastapalveluksi hän kehui minua ja sai minut tuntemaan itseni hiukan paremmaksi ja vähemmän huonoksi. Ihana Miro.

  • #3696

    Jesse
    Osallistuja
    • Postauksia: 233
    • Perus pullaponi

    18.12.18 – RKM 3. kouluvalmennus


    Valera malttoi koko valmennuksen ajan olla avuilla ja kuulolla, ja saatiin tähän mennessä ehkä parhaat ravitkin aikaiseksi! On se vaan hieno!

  • #3707

    Lily Wilson
    Osallistuja
    • Postauksia: 109
    • Perus pullaponi

    RKM kouluvalmennus klo 17
    18.12.2018

    Orion Orion Orion ja Orion oli kaikki mitä päässäni pyöri. Kävi hiukan sääliksi Valeraa, edes ajatuksissani ei ollut enää samalla tavalla tilaa sille kuin ennen. Olin kuitenkin edelleen sitä mieltä, että ratsastuskoulumestaruudet pitäisi hoitaa loppuun kunnialla. Hoidin Valeraa tai en ja omistin toisen hevosen tai en.

    Tämän päivän valmennuksen tarkoituksena ilmeisesti oli vain sekoittaa ratsukkojen päät, sillä koko alkuverkka oli pelkkää ympyrää ja volttia ja suunnanvaihdosta. Puhumattakaan sitä seuraavasta tehtävästä. vai että kahdeksikkoa. Sisäohja, ulkopohje. Ja harjoitusravia! Keskivartalon lihakseni huutivat pelkkää hoosiannaa. Ratsastuksesta oli tullut jokapäiväinen kokoaikatyö ratsastuskoulumestaruuksien myötä. Tai ainakin siltä se tuntui.
    “Oot petrannu ihan hirveesti noissa volteissa Lily, mut pidä sama tahti koko ajan. Teiän tahti sykkii. Ja istu alas, älä heilu siellä”, Aleksi kommentoi kahdeksikkoani. Luulin sen onnistuneen, mutta ei. Jatkoin harjoitusravissa ja vilkuilin muiden suorituksia. Kaikkien suorituksissa oli tietenkin jotain sanottavaa, ainakin Aleksin mielestä. No, hän tiesi parhaiten. Tulin tehtävälle uudestaan ja keskityin tasaiseen tahtiin, volttien muotoon ja kokoon JA omaan istuntaani. Pääni ehkä räjähti siitä ajattelun määrästä, mutta Aleksin sanat olivat sen arvoista: “Oikein hyvä! Ei korjattavaa.”

    Seuraavaksi tehtäväksi määräytyi pysäytys-peruutus-nosto-tehtäviä. Kun Aleksin tarkka silmä liikkui minua kohden, keräsin itseni ja otin jämäkän, mutta hyväntahtisen pysähdyksen pitkän sivun keskelle. Kiristin ohjia ja sain Valeran peruuttamaan. Hiukan hitaasti, mutta päätään heittelemättä. Laukka-avut annettuani Valera hyppäsi eteenpäin juuri niin kuin oli tarkoituskin. Sitä seurasi toki pieni pukki.
    “Tossa oli sitä voimaa eteen, mutta älä anna Valeralle niin terävää pohjetta tai se osoittaa mieltään noin”, Aleksi huomautti. Huokaisin ja jatkoin tehtävän loppuun keskittyneesti, kun Aleksi ohjasi toista ratsukkoa.

    Finaalin kouluradan tunsin mokanneeni valmennuksessa kunnolla. Voltit ja ympyrät hoidin kotiin kyllä ihan 100-0, mutta tempomuutokset eivät toimineet. Keskiravini oli jotain aivan uutta askellajia, mitä en itsekään ollut koskaan tavannut. Laukka nousi kyllä, takapäästä.
    “Sä ajattelet ihan liikaa Lily, eikä toi sun kisastressi auta asiaa”, Aleksi sanoi viimeisen tervehdyksen suoritettuani. Nyökkäsin.
    “Joo. Pitää kattoo mitä siellä finaalissa tapahtuu, pakko saada ajatukset kasaan ja luottaa sekä Valeraan, että itteesä”, sanoin. Aleksi oli samaa mieltä.

    Katselin Valeraa karsinan ulkopuolelta hoidettuani sen. Tamma näytti rennolta ja levolliselta. Toisin kuin minä. Olin ihan toisenlainen. Kaameassa stressissä ja levoton.
    “Hitto Vale, toivottavasti sinä ja Jesse viette kaikki pisteet”, sanoin ja tarkoitin sitä todella. Jesse oli tehnyt niin paljon töitä ratsastuskoulumestaruuksien eteen, että ansaitsi parhaat mahdolliset sijoitukset.

  • #3710

    Nio Luosujärvi
    Osallistuja
    • Postauksia: 116
    • Perus pullaponi

    Kouluvalmennus 18.12.2018

    Image and video hosting by TinyPic”>

    Fonzie oli ihan huippu vikassa valmennuksessa! Hyvillä mielin lähdetään RKM:iin!

Aiheeseen ‘RKM 2018 kouluvalmennukset’ ei voi kirjoittaa uusia vastauksia.